Pitäisikö ihmisen saada tietää oma biologinen alkuperänsä?

Vaikea kysymys. Itse kannatan perhemuotojen moninaisuutta. Uskon, että hyviä ihmisiä voidaan kasvattaa erilaisissa perheissä. Vanhempien määrä, seksuaalinen suuntautuminen, raha, asuinpaikka tai siviilisääty ei ratkaise onnea. Uskon, että lapselle hyvä kasvualusta muodostuu huolenpidosta ja rakkaudesta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että hedelmöityshoidoilla alkunsa saanut ihminen saisi viimeistään täysi-ikäisenä tietää oman alkuperänsä. Ehdotusta on vastustettu sillä perusteella, että seurauksena olisi luovuttajien määrän radikaali väheneminen. Niinhän siinä varmasti kävisi. Osa luovuttajista ei innostu ajatuksesta, että parikymmentä vuotta myöhemmin portaille saapuu "omaa lihaa ja verta" oleva lapsi.

En voi kuitenkaan hyväksyä, että tieten tahtoen haluttaisiin salata ihmiseltä hänen identiteettiinsä olennaisesti vaikuttava tieto. Viimeistään murrosiässä nuorta alkaa kiinnostaa oma alkuperä. Tämä koskee myös niitä nuoria, jotka ovat kasvaneet biologisten vanhempiensa kanssa. Itse olen yrittänyt perehtyä oman perheeni historiaan ja esittänyt sukulaisille paljon kysymyksiä menneistä ajoista. Minua mietityttää perimäni vaikutus omaan persoonallisuuteni. Miksi luonteeni on tällainen? Olenko perinyt osan siitä isältäni tai äidiltäni? Onko kysymys geeneistä vai kasvatuksesta?

Suuri osa ulkopuolisia sukusoluja hedelmöityshoidoissa käyttäneistä heteropareista salaa lapsilta heidän alkuperänsä. En oikein ymmärrä, miten he voivat perustella ratkaisun itselleen. Kuka meistä ei haluaisi tietää totuutta omasta alkuperästään? Vanhemmat suojelevat lähinnä itseään ja ehkä kokevat, että lapsi rakastaa heitä vähemmän totuuden selvittyä.

Hedelmöityshoitoa naapurin miehen pedissä

Uskon, että lapset pystyvät hyväksymään oman erikoisen alkuperänsä helpommin, jos heille ryhdytään valaisemaan asiaa vähitellen jo varhaisessa vaiheessa. Jos asia selviää esimerkiksi aikuisiässä yllätyksenä ja sattumalta, luottamus omiin vanhempiin voi olla vakavasti katkolla.

Näistä yllätyksistä löytyy esimerkkejä kautta aikain. Tosin ennenvanhaan kysymys on useimmiten ollut siitä, että ehtoisa emäntä on erehtynyt naapurin miehen punkkaan. Pienenä skandaalipaljastuksena kerrottakoon, että yksi tapaus löytyy melko läheltä omaa lähipiiriäni. Totuus sukulaisille selvisi vuosikymmeniä myöhemmin. Sitä en tiedä, onko nyttemmin jo keski-ikäinen lapsi itse vieläkään perillä äitinsä hairahduksesta.